Vantaalla on toteutettu jo useamman kerran kaikenikäisille tarkoitettuja Nollastasataan-tapahtumapäiviä. Idea lähti liikkeelle vuoden 2013 alussa, jolloin Atte Helminen vieraili Vantaan ryhmän jumalanpalveluksessa, uusitussa Hiekkaharjun nuorisotalossa. Ryhmämme käytössä on lauantaiaamuisin nuorisotalolla tilat, joissa mahtuu kokoontumaan isompikin joukko. Tilojen yhteydessä on myös keittiö, joka mahdollistaa ruokailun järjestämisen. Atte Helminen kokosi aktiivisista nuorista seurakunnanjäsenistä tiimin, joka lähti toteuttamaan Nollastasataan-päiviä syksyllä 2013.
Tapahtumapäiviä on pidetty 2–3 lukukaudessa. Tilaisuuksissa on käynyt 65–135 henkilöä, joista lapsia on ollut lähes puolet. Osallistujia on ollut muualtakin kuin pääkaupunkiseudulta. Pyrimme siihen, että kaikenikäisille löytyisi mielenkiintoista ohjelmaa. Samalla se tuo ”yhtä perhettä” -tunnelmaa. Lapsilta on tullut hyvää palautetta muun muassa siten, että he ovat olleet innokkaasti tulossa uudestaan. Tieto tilaisuuksista leviää pääkaupunkiseudulla pääsääntöisesti sähköpostin välityksellä sekä kaverilta kaverille, tietysti myös Nykyaika-lehden kautta.
Ohjelmarunko on suunnilleen samanlainen joka kerta, mutta aktiviteetteihin löytyy uusiakin juttuja. Päivä aloitetaan puuroaamiaisella, joten pitkämatkalaisetkin jaksavat olla aamupäivän ohjelmassa mukana. Aamiaisella on mahdollisuus tutustua uusiin ihmisiin. Musiikkia on paljon eri muodoissaan ja erityisesti yhteislaulu on raikunut riemullisesti. Joskus yhteislaulut on laulettu karao-kena. Lapset ovat osallistuneet musiikkiin soittaen rytmisoittimilla.
Maarit Korpijärvi on tuonut hienoja asioita elävöittämään rukoushetkiä, esimerkiksi rukousketjun, johon jokainen on voinut liittää oman kirjoitetun rukouksensa, ja rukoukset on sitten liitetty renkaina toisiinsa. Näin on saatu kaikki osallistumaan toimintaan. Tilaisuus jatkuu usein Raamatun kertomuksella (esim. Ester, Lasarus, Joona). Kertomus on esitetty draaman keinoin ja yleisö, pienimmätkin, on seurannut tapahtumia herkeämättä ja tarvittaessa osallistunut niihin. Meillä on monitaitoisia pastoreita, nuoria aikuisia ja muita seurakuntalaisia, jotka ovat olleet esityksissä mukana.
Aamupäivän yhteisen hetken jälkeen on ollut yhden suositun osuuden vuoro, yhteisruokailun. Ruokailu tapahtuu nyyttäriperiaatteella, meksikolaistyyliin niin, että ”talo on tarjonnut” ns. papumuhennoksen. Tapahtumaan osallistuneet ovat tuoneet salaattia, leipää, juomia, leivonnaisia yms. Kaikille on yleensä löytynyt runsaasta tarjonnasta riittävästi syötävää.
Ruokailun jälkeen aikuiset siirtyvät omaan tilaan Raamatun tutkisteluun. Lapset ja teinit menevät omiin ryhmiinsä askartelemaan, kilpailemaan, kasvomaalauksia ottamaan, pelaamaan tai mitä sitten milloinkin on tarjolla. Näihin toimintapisteisiin on tarvittu ohjaajia ja onneksi niitä on löytynyt. Aktiviteettitarjonta on ollut todella runsasta ja vaihtelevaa, joskus kilpailuissa on ollut palkintojakin. Viimeisimpänä uutena ryhmänä on ollut Ritva Kuusiston ohjaama Viksukokki-kerho, jossa lapsille opetetaan esimerkiksi miten tehdä terveellisiä välipaloja ja mitä elimistö tarvitsee toimiakseen hyvin. Sieltä lapset ovat saaneet pieniä kotitehtäviäkin. Ryhmien jälkeen on kokoonnuttu vielä yhteen kiittämään ja ylistämään Herraa yhteisestä päivästä.
Tehtyäni pienen mielipidekyselyn tapahtumaan osallistuneiden joukossa vastauksissa tuli esiin seuraavia asioita: tapahtumaan on kiva tulla, kun tunnelma on rento ja vapaa; laulut on hyviä; kaikille on jotain; tapahtuma on erilainen, jopa yllättävä. Erityisen tärkeäksi on koettu yhdessäolo Jumalan perheenä. Hienoa on ollut se, että paljon eri-ikäisiä on ollut kohtaamassa Jeesusta. Tilaisuudessa on tavannut vanhoja tuttuja, mutta kohdannut myös paljon uusia ihmisiä, ja siellä on ollut helppo jutella. Jumalan sanan kuuleminen, yhdessä laulaminen ja rukoileminen ovat isossa osassa näissä tapahtumissa, ja sehän meidän määränpäämme onkin, Jeesus tutuksi kaikille. Tilaisuuksien toivotaan jatkuvan, koska ne koetaan tärkeiksi. Kiitos kaikille Nollastasataan-päiviin osallistuneille ja erityisesti kaikille, jotka ovat olleet mahdollistamassa näiden päivien onnistumisen. Toivottavasti saamme kokea taas yhdessäolon iloa ja Jumalan läsnäoloa syksyllä seuraavassa Nollastasataan-päivässä. – Mervi Salonen