Kaikki näytti etenevän suunnitelmien mukaan, kun kaksi opettajaa, Pradeep Tudu, rahoituksesta ja koulutuksen kehittämisestä vastaava apulaisrehtori, ja Youssry Guirguis, uskonnollisten aineiden luennoitsija, Asia-Pacific International University -yliopistosta (APIU), Thaimaasta, saivat kehotuksen Ethiopian Airlines -lentoyhtiöltä rekisteröidä itsensä tulevalle lennolle Keniaan. Vähänpä he tiesivät, että he tulisivat olemaan osa tarinaa, jonka he haluaisivat jakaa maailmalle.
Työtoverit Tudu ja Guirguis APIUsta halusivat matkustaa Keniaan. Maaliskuun 9. päivänä, päivää ennen kyseistä matkaa, Tudu sai viestin, jossa kerrottiin, että heidän lentonsa oli siirretty lähtemään useita tunteja myöhemmin. Matkasuunnitelman mukaan heillä oli koneen vaihto Addis Abebassa, Etiopiassa.
Äkillinen aikataulunmuutos aiheuttaisi sen, että he myöhästyisivät Ethiopian Airlinesin jatkolennolta ET302 kohti Nairobia.
Nähtyään lentoyhtiöltä tulleen viestin nämä kaksi työtoveria olivat turhautuneita, ja puhelimitse he pyrkivät löytämään keinon, joka auttaisi heitä ehtimään jatkolennolle. ”Yritimme soittaa lehtoyh-tiön toimistoon, mutta emme saaneet sinne yhteyttä. Emme tienneet, olisiko jokin muu lento mahdollinen. Emme halunneet jäädä jumiin Addis Abebaan”, kertoi Tudu.
Saavuttuaan Bangkokiin lentokentälle he yrittivät etsiä Ethiopian Airlines -lentoyhtiön toimistoa mutta eivät onnistuneet siinä. He soittivat Bangkokissa sijaitsevaan keskustoimistoon, jossa vastaaja kertoi toimiston olevan suljettu. ”Automaattinen vastaaja antoi meille muutamia puhelinnumeroita, jotka toimisivat 24 h/vrk. Yritimme soittaa niihin, mutta emme tavoittaneet ketään”, Guirguis kertoi. ”Ihmettelimme, miksi numerot eivät toimi. Kaikkien näiden yritysten tarkoituksena oli varmistaa, että ehtisimme Ethiopian Airlines -lentoyhtiön lennolle ET302 Addis Abebasta Nairobiin.”
Alkuperäisen suunnitelman mukaan nämä työtoverit astuivat lennolle Bangkokista, ja heidän tarkoituksenaan oli poistua lennolta Addis Abebassa. Seuraavana aamuna klo 9 heidän lähestyessään määränpäätään he kiinnittivät huomiota siihen, että heidän lentokoneensa oli tehnyt kierroksia Etiopian yllä jo tunnin ajan. ”Ajattelimme, että lentokapteeni halusi näyttää meille maata”, kertoi Guirguis.
Sitten he kuulivat lentokapteenin kuulutuksen: ”Pahoittelut, että laskeutuminen viivästyy. Meitä pyydettiin etsimään kadonnutta lentokonetta. Kuuden minuutin päästä laskeudumme.” Tudu ja Guirguis saapuivat turvallisesti Addis Abebaan klo 10.30 maaliskuun 10. päivä. Kaksikkoa hieman harmitti lennon viivästyminen, mutta heille oli ilmoitettu, että he pääsisivät jatkolennolle Nairobiin myöhemmin samana päivänä.
Tudun ja Guirguisin astuessa kyseiselle jatkolennolle hälinä matkustajien joukossa kiinnitti heidän huomionsa. Uteliaisuudesta he tiedustelivat, mistä häly johtui. Heille kerrottiin, että Ethiopian Airlinesin lento ET302, jolle heidän oli ollut tarkoitus mennä, oli syöksynyt maahan kuusi minuuttia ilmaan nousun jälkeen samana päivänä.
”Tosiasia siitä, että lentokone oli syöksynyt maahan pian lähdettyään Etiopian pääkaupungista surmaten samalla 157 matkustajaa, aiheutti kollegalleni ja minulle shokin. Vähäksi aikaa vajosimme surun keskelle, ja kuitenkin samaan aikaan tajusimme, mikä ihme oli tapahtunut. Sen sijaan, että olisimme yrittäneet turhaa ymmärtää todellisuutta, luimme Raamattua ja rukoilimme useita kertoja. Pyrimme myös lohduttamaan niitä lentokoneen miehistön jäseniä, jotka nyyhkyttivät menetettyään kahdeksan työtoveriaan”, kertoi Guirguis.
Kuultuaan lentokoneturmaan liittyvät uutiset 25 lennon matkustajaa säikähti ja päätti poistua lentokoneesta jatkamatta matkaa Keniaan. Tämän seurauksena lentokone myöhästyi entisestään kaksi tuntia. Viisi tuntia sen jälkeen, kun miehet olivat laskeutuneet Etiopiaan, he saapuivat Keniaan. Noiden raastavien tuntien aikana lentokoneturmasta kuulleet perheenjäsenet, ystävät ja työkaverit Thaimaasta sekä Adventist University of Africa -yliopistosta (AUA) Keniassa, olivat suunniltaan jännityksestä odottaessaan kuulevansa uutisia heistä.
Haastattelussa viidennellä luokalla oleva Benjamin Guirguis, Youssry Guirguisin poika sanoi: ”En voinut kuvitella, että isäni olisi ollut lentokoneessa, joka syöksyi maahan. Jos hän olisi ollut tuossa lentokoneessa, en olisi matkustanut lentokoneella ikuisuuksiin.”
Päivänä, jolloin Tudun ja Guirguisin elämä säästettiin, he päättivät kertoa maailmalle siitä, miten Jumala suojeli heitä. ”Paljon kysymyksiä pyörii mielessämme. Miksi näin kävi? Miksi Jumala säästi elämämme? Mikä meissä on niin erityistä? Loppujen lopuksi voimme kuitenkin tulla siihen johtopäätökseen, että Jumalan ihme pelasti meidät. Se oli Jumalan pelastavan armon ihme”, totesi Guirguis. – ANN
