Kutsuttu julistamaan Jumalan suuria tekoja (1. Piet .2:9). Vuoden 2016 adventtina alamme viettää reformaation merkkivuotta. Sen aikana muistamme Martti Lutherin 500 vuotta sitten alulle panemaa uudistusta. Merkkivuosi palauttaa mieliimme sen, kuinka monella tavalla ihmisten usko on osa Suomen historiaa ja nykypäivää. Kristinusko on tullut maahamme sekä lännen että idän kirkkojen kautta. Se liittää meidät Euroopan kulttuurin molempiin valtavirtoihin. Nykyisin maamme henkiseen maisemaan kuuluvat myös muut kirkot, uskonnot ja elämännäkemykset.
Kristillinen perintö on kulttuurimme voimavara, joka muovaa yhteistä etiikkaamme. Se on yksi niistä tekijöistä, joiden avulla voimme suunnata yhteiskuntamme kehitystä, tuoda panoksemme eurooppalaiseen elämään ja löytää paikkamme maailmanlaajuisessa yhteisössä. Luterilainen elämännäkemys on vaikuttanut arvoihimme ja suomalaisen yhteiskunnan rakentamiseen. Kristillinen etiikka edistää ihmisoikeuksia, yhdenvertaisuutta ja kestävää kehitystä.
Yhdistyneiden Kansakuntien humanitäärinen huippukokous pidetään syksyllä 2016. Se nostaa esiin ihmiskunnan hyvinvoinnin haasteita. Kirkkojen kokemus edistää sekä kotoista että kansainvälistä humanitääristä työtä, samoin kuin vuoropuhelu ja yhteistyö yli uskontojen ja maailmankatsomusten rajojen. Rukouspäivät ekumeenisella rukousviikolla 18.1. ja ekumeenisella vastuuviikolla 24.10. tarjoavat mahdollisuuden liittyä humanitäärisen työn yhteiseen tehtävään, jossa yhdistyvät usko ja käytäntö.
Raamatun mukaan Jumala kutsuu ihmisiä pimeydestä valoon, toivoon ja uudistumiseen. Ekumeenisen rukousviikon tämänvuotisen teeman (1. Piet. 2:9) mukaan ihminen saa kutsun julistaa Jumalan suuria tekoja ja liittyä niihin omassa elämäntavassaan. Jumalan teot tulevat ilmi Kristuksen ristissä ja ylösnousemuksessa. Ne vapauttavat ihmisen toimimaan totuuden ja oikeuden puolesta. Kristityn elämän tavoitteena on lähimmäisenrakkaus, joka kunnioittaa toista ihmistä ilman mitään ehtoja ja johtaa tekoihin kaiken elämän puolesta. Nämä samat ihanteet ovat eurooppalaisen kulttuurin taustalla, ja niiden perustalle on kehittynyt pohjoismainen hyvinvointi.
Pohjoismaista hyvinvointivaltiota pidetään kansainvälisesti esikuvallisena yhteiskuntana. Se pyrkii tarjoamaan hyvän elämän perusedellytykset kaikille jäsenilleen ja luo yhteiskunnallista eheyttä eri elämännäkemysten välille. Työn, luovuuden ja henkisen kasvun kautta se takaa yhdenvertaisuuden, turvallisuuden ja osallisuuden kaikille. Tämä yhteinen hyvä on tärkein luonnonvaramme. Suomen ja ympäröivän maailman tilanne haastaa meitä kysymään itseltämme, toteutuvatko kristinuskon ja reformaation arvot siinä, kuinka toimimme lähimmäisinä, kansalaisina ja ihmiskunnan jäseninä.
Elämme vuorovaikutuksessa koko ihmiskunnan ja luonnonympäristön kanssa. Sodat ja ilmastonmuutos ajavat ihmisiä kodeistaan. Ihmiskunta on peruskysymysten äärellä. Kristinuskosta ja reformaatiosta nouseva kunnioitus ihmisarvoa ja luomakuntaa kohtaan velvoittaa ja innoittaa meitä työhön lähimmäistemme ja maailmamme hyväksi.
Helsingissä 24. lokakuuta 2015
Tasavallan presidentti
Sauli Niinistö
